Hans Rosling was a young guest student in India when he first realized that Asia had all the capacities to reclaim its place as the world’s dominant economic force. At TEDIndia, he graphs global economic growth since 1858 and predicts the exact date that India and China will outstrip the US.
Aasian nousu
08.02.2010 käyttäjältä Juha AnteroPääosassa Bruno Ganz
01.02.2010 käyttäjältä Juha Antero
YouTube on nyt täynnä näitä hupailuja. Leffa on alunperin vuonna 2004 julkaistu Der Untergang, joka kuvaa Hitlerin viimeisiä päiviä toisen maailmansodan lopussa. Elokuvassa Adolf Hitleriä näyttelee Bruno Ganz, joka teki kuukausia taustatyötä valmistautuessaan rooliin. Muun muassa hän opetteli Hitlerin puhetyyliä ääninauhoilta, joille oli salaa nauhoitettu Hitlerin ja Mannerheimin päivälliskeskustelua tämän vieraillessa yllättäen Suomessa Marskin 75-vuotispäivillä kesäkuussa 1942. Nauha löytyy Ylen Elävästä Arkistosta.
Peer-to-Peer
28.01.2010 käyttäjältä Juha AnteroDid you know?
28.01.2010 käyttäjältä Juha Antero
Kulutus vai väestönkasvu?
25.01.2010 käyttäjältä Juha AnteroFred Pearce on englantilainen kirjailija ja toimittaja. Lisäksi hän toimii ympäristöasioiden konsulttina New Scientist -lehdelle sekä on kirjoittanut useita aiheeseen liittyviä kirjoja, mm. When The Rivers Run Dry, With Speed and Violence sekä Confessions of an Eco-Sinner: Tracking Down the Sources of My Stuff.
Kirjoituksessaan Yale Environment 360 -julkaisuun hän näkee kulutuksen paljon suurempana ympäristöuhkana kuin väestönkasvun, vaikka tätä seikkaa tunnutaankin hänen mielestään pidettävän eräänlaisena tabuna.
The world’s population quadrupled to six billion people during the 20th century. It is still rising and may reach 9 billion by 2050. Yet for at least the past century, rising per-capita incomes have outstripped the rising head count several times over. And while incomes don’t translate precisely into increased resource use and pollution, the correlation is distressingly strong.
Moreover, most of the extra consumption has been in rich countries that have long since given up adding substantial numbers to their population.
Hänen mukaansa maapallon rikkain 500 miljoonaa henkeä tuottaa puolet maapallon hiilidioksidipäästöistä. Mitäpä tapahtuu, kun sellaiset kansakunnat kuin Kiina ja Intia pääsevät kehitykseen mukaan? Mainituissa maissa ympäristöresurssien käyttö on nimittäin vielä lapsen kengissä, mutta väkeä pari miljardia:
For a wider perspective of humanity’s effects on the planet’s life support systems, the best available measure is the “ecological footprint,” which estimates the area of land required to provide each of us with food, clothing, and other resources, as well as to soak up our pollution. This analysis has its methodological problems, but its comparisons between nations are firm enough to be useful.
They show that sustaining the lifestyle of the average American takes 9.5 hectares, while Australians and Canadians require 7.8 and 7.1 hectares respectively; Britons, 5.3 hectares; Germans, 4.2; and the Japanese, 4.9. The world average is 2.7 hectares. China is still below that figure at 2.1, while India and most of Africa (where the majority of future world population growth will take place) are at or below 1.0.
Panee ajattelemaan, vai?
History of evil
23.01.2010 käyttäjältä Juha Antero
Akvarellistin painajainen
17.01.2010 käyttäjältä Juha Antero
Kunnes kuolema teidät erottaa
17.01.2010 käyttäjältä Juha AnteroTarinankerrontaa ja näyttelijätyötä parhaimmillaan.
Kaukaiset leposijat
17.01.2010 käyttäjältä Juha AnteroSattuman kaupalla osui silmiini Vantaan Honkanummella Lahden moottoritien kyljessä pieni mustavalkoinen ja huomaamaton tienviitta jossa luki teksti “Saksalainen sotilashautausmaa”. Niinpä, eivät suomalaiset tietenkään ole ainoita, jotka haluavat muistaa ja kunnioittaa isänmaan töissä kaatuneita, vaikka olisivat jääneet kauaksikin.
Puolustusministeriön tiedotteesta 5.12.2001:
Puolustusministeri on myöntänyt luvan Saksan Sotahautojen Huoltoyhdistys r.y.:lle Suomessa Honkanummen hautausmaalla sijaitsevien saksalaisten sotilaiden hautojen kunnostamiseen. Kunnostustyön tekee saksalainen sotilasosasto, jonka asettaa Lentorykmentti 5 Hohenlockstedtista.
Saksalaisten sotilashautausmaat 1941 – 1944
Saksalaisia kaatui Suomen rintamilla noin 15 000, joista on haudattu Rovaniemen maalaiskuntaan Norvajärven sotilashautausmaalle 2 509, Vantaalle Honkanummen sotilashautausmaalle 364 ja Helsinkiin Hietaniemen sankarihautausmaalle 121. Muut kaatuneet on haudattu kenttähautausmaille muun muassa Petsamoon, Sallaan, Tolvajärvelle ja Kuuttilahteen. Saksalaiset ja venäläiset ovat tehneet sopimuksen sotilashautojen kunnostamisesta ja kaatuneiden etsimisestä.
1950-luvun lopussa Suomeen perustettiin kaksi hautausmaata, joille siirrettiin sotien aikana kuolleiden saksalaissotilaiden ruumiit. Hautausmaista suurempi perustettiin Norvajärvelle, lähelle Rovaniemeä, ja toinen Honkanummen hautausmaan välittömään läheisyyteen. Vantaan kenttähautausmaalle haudattiin 364 toisen maailmansodan aikana kuollutta sotilasta ja kuusi ensimmäisen maailmansodan sotilasta.
Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge kertoo Honkanummesta:
Am Anfang des Waldweges steht auf einer runden Lichtung ein Ehrenmal für 201 deutsche Seeleute, die beim Untergang der beiden Zerstörer “Z 35″ und “Z 36″ am 12. Dezember 1944 im Finnischen Meerbusen den Tod fanden. Sie wurden geborgen und unter den hohen Bäumen von Helsinki-Honkanummi zur letzten Ruhe gebettet.
Volksbund Deutsche Kriegsgräberfürsorge on perustettu jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, sen taisteluissa kaatuneitten saksalaisten sotilaitten hautapaikkoja varten (ks. Wikipedia).
- – - – -
Tämä kirjoitus oli syntyi havainnosta että Vantaalla on saksalainen sotilashautausmaa. Vastaavasti menneitten rintamalinjojen toiselta puolelta löytyy Commonwealth War Graves Commission. Eikä pidä unohtaa että Suomeen haudattujen vierasmaalaisten sotilaiden joukossa on saksalaisten lisäksi ainakin ruotsalaisia ja virolaisia.
Talouskriisin selityksiä…
11.01.2010 käyttäjältä Juha AnteroCalvin Trillin (NY Times) kirjoittaa hyvinkin uskottavan jutun siitä, mistä tämä kaikki lopulta johtuu: “ne liian fiksut hankkiutuivat töihin Wall Streetille”.
“When the smart guys started this business of securitizing things that didn’t even exist in the first place, who was running the firms they worked for? Our guys!..”
John Cassidy (The New Yorker) puolestaan on sitä mieltä että systeemi romahti siksi että kukin toimija toimi rationaalisesti omalta kannaltaan kussakin tilanteessa kulloinkin käytettävissä olevilla tiedoilla. Jälkiviisasteluhan on sitä paitsi tunnetusti aina helppoa. Hänen mukaansa edes näiden subprime lainojen määrä markkinoilla ei ollut merkittävä, vaan:
…this shouldn’t have caused too many problems: the entire stock of outstanding subprime mortgages was about a trillion dollars, a figure dwarfed by nearly twelve trillion dollars in total outstanding mortgages, not to mention the eighteen-trillion-dollar value of the stock market. But then banks, which couldn’t estimate how much exposure other firms had to losses, started to pull back credit lines and hoard their capital—and they did so en masse…
Artikkelissa luodataan markkinoiden käyttäytymistä ja sehän on kuin sopulilauma:
John Maynard Keynes [...] in “The General Theory of Employment, Interest, and Money,” pointed to the inconvenient fact that “there is no such thing as liquidity of investment for the community as a whole.” Whatever the asset class may be—stocks, bonds, real estate, or commodities—the market will seize up if everybody tries to sell at the same time. Financiers were accordingly obliged to keep a close eye on the “mass psychology of the market,” which could change at any moment. Keynes wrote, “It is, so to speak, a game of Snap, of Old Maid, of Musical Chairs—a pastime in which he is victor who says Snap neither too soon nor too late, who passes the Old Maid to his neighbour before the game is over, who secures a chair for himself when the music stops.”
Tämäkin juttu on valaisevaa luettavaa.
