Arkisto kategorialle ‘Teknologiat’

Vanhemmat artikkelit

Laivanrakennus Suomessa

25.06.2011

Laivanrakennuksella on Suomessa pitkät perinteet. Siten ei ole ihme että Yle uutisoi Baltic Yachtsin rakentaman aluksen vesillelaskusta toukokuussa.

Luodossa rakennettu maailman suurin komposiittirakenteinen, kaksimastoinen purjevene alkaa olla valmis. Aluksen purjeet testataan lähipäivinä. Sen jälkeen 66-metrisen aluksen koepurjehdukset aloitetaan vielä tällä viikolla. Panamax-nimellä kulkeva alus luovutetaan omistajalleen heinäkuussa.

Alusta on rakennettu Luodossa Baltic Yachtsilla ennätykselliset neljä vuotta. Noin 60-metrisessä hiilikuituveneessä on noin 300 neliön tilat ja yhdeksän hengen miehistö. Veneen hinta on liikesalaisuus.

Panamax on saanut mainetta jo maailmallakin: Charter World kirjoittaa muun muassa sen rakenteesta kuvien kera:

A very interesting new build sailing yacht to say the least, the Panamax Ketch has a hull  built out of High Tech Carbon with pre-impregnated carbon skins and Corecell and Nomex Core. This light weight and stiff construction by Baltic Yachts will undoubtedly make for good sailing performance for the modern classic superyacht, especially when married with her deep lifting keel for extra upwind pointing. Also her deck is carbon prepreg with a Nomex core adding to weigh saving and overall stiffness.

Live Yachting puolestaan kertoo miten se on suunniteltu vanhojen esikuvien mukaan:

Wassen explains the fundamental concept of the luxury 197 Panamax sailing yacht: “The Yacht owner wanted to build the largest and fastest possible yacht that would still be capable of crossing the Panama Canal. It also needed to have a classic look.” The distinctive appearance of the Panamax hull – an aggressive, near-plumb bow and a very long stern overhang is very reminiscent of the British pilot cutters that sailed in the mid- to late- 1800s.

Kuvalähde: Baltic Yachts

Baltic Yachts on Pietarsaarelainen veneveistämö, jonka historia alkoi vuonna 1973 kun viisi Nautorilta lähtenyttä henkilöä päättii perustaa oman veneveistämön. Nykyisin yhtiön liikevaihto on 30M euron kokoluokassa ja henkilökuntaa noin 180. Eipä hullumpi saavutus. Voit lukaista heidän historiastaan yrityksen omilta sivuilta.

Niistä pitkistä perinteistä: Pekka Toivanen kirjoittaa laivanrakennuksesta Pohjanmaalla 1500-1600 -luvuilla ja Staffan Storteir Närpiöläisistä Tukholmankävijöistä 1500-luvulla.

Päivitys: Perinnepurjelaivayhdistys kertoo lyhyesti tuoreemmasta historiasta ja esittelee nykyisin vesillä kulkevista suomalaisista purjelaivoista.

Kategoria(t): historia, laivanrakennus, liikenne | Jätä kommentti »

Tämän päivän turnajaiset

10.04.2011

Historiafriikkiä tämän pitäisi lämmittää:

Kategoria(t): historia, huuhaa, teknologia | Jätä kommentti »

Jos metsään haluat mennä nyt..

07.04.2011

Rube Golbergia tämäkinkö?

Kategoria(t): elokuva, kulttuuri, oppiminen, teknologia | Jätä kommentti »

Ignorance management, pt. 2

12.03.2011

Andrew McAfee palaa aiheeseen, jota olen aiemminkin tässä blogissa esitellyt: tietämättömyyden hallinta. Kirjoituksessaan Harvard Business Review’n sivuilla hän kysyy osuvasti (ja skeptisesti ?) “Does your company know what it knows?”:

As I discovered during a recent tour of corporate mission statements, almost all companies say they want to empower their people, who are their most important asset. But the sudden appearance of a set of tools that does just that appears to have caught many companies off guard. Their decision makers talk not about empowerment, but instead act like nannies, guards, security paranoiacs, or pessimists about the people they hire, pay, and entrust with the future of the organization.

Hänen mukaansa yritykset ottavat web 2.0 työkaluja käyttöönsä ihan kulttuurinsa mukaan, ja hyötyvät niistä tai sitten eivät – ihan kulttuurinsa mukaan.

The second question — what happens to organizations that embrace Enterprise 2.0 — I find simpler to answer. They do a much better job of knowing what they know. Because so much more of the work and thinking of the organization is visible, people can find what they’re looking for, and who they’re looking for, with great ease. They can also often exhibit heartening levels of altruism, problem-solving ability, and collective intelligence.

Tiedon jakaminen ja hyödyntäminen organisaatioissa kun ei kuitenkaan ole lähtökohtaisesti tekniikkakysymys. Yllämainitusta Andrew McAfeen kirjoituksesta muistui mieleen Dave Snowdenin laatima tietämyksen hallinnan periaatteitten lista, jonka mukaan

  • Knowledge can only be volunteered it cannot be conscripted
  • We only know what we know when we need to know it
  • In the context of real need few people will withhold their knowledge
  • Everything is fragmented
  • Tolerated failure imprints learning better than success
  • The way we know things is not the way we report we know things
  • We always know more than we can say, and we will always say more than we can write down

Kannattaa tutustua tuohon listaan ennenkuin sukeltaa tekniikkaan.

Kategoria(t): liiketoiminta, osaamisen hallinta, sosiaalinen media, työyhteisö, web2.0 | Jätä kommentti »

Opetuksen huippumaa

31.01.2011

Kansainvälisessä mediassa on suomalaista koulujärjestelmää kehuttu ja kehumasta päästyä ihmetelty, että miten se voi tuottaa näin hyviä tuloksia.

Tässä yksi esimerkki monista aiheeseen liittyvistä jutuista maailmalta (BBC World News):

Last year more than 100 foreign delegations and governments visited Helsinki, hoping to learn the secret of their schools’ success. In 2006, Finland’s pupils scored the highest average results in science and reading in the whole of the developed world. In the OECD’s exams for 15 year-olds, known as PISA, they also came second in maths, beaten only by teenagers in South Korea. This isn’t a one-off: in previous PISA tests Finland also came out top.

Myös NBC ihmetteli asiaa:

Nämä ylläolevat uutiset tulivat mieleen kun tulin tänään lukeneeksi kuinka USA:ssa kreationismin opetusta ei saada kitkettyä oikeuden päätöksistä huolimatta. Science -lehdessä (via GAS) julkaistun tutkimuksen mukaan opettajista:

28% structure their classes to include evidence that evolution occurred, and use it as a unifying theme (the approach recommended by the National Research Council and National Academy of Sciences)

13% “explicitly advocate creationism or intelligent design by spending at least one hour of class time presenting it in a positive light” (which largely crosses over with the 14% of teachers who personally believe God created humans)

60% do not strongly endorse either evolution or alternative explanations

Merkillisiä lukuja: 60% jättää oppilaan itse päätettäväksi? Niinkuin fakta olisi mielipidekysymys.

Vielä aiheeseen sopiva loppukevennys:

 

Kategoria(t): koulujärjestelmä, kulttuuri, oppiminen | Jätä kommentti »

Rube Goldberg

30.01.2011

Muistatte varmaan Spede Pasasen elokuvan Noin 7 veljestä. Siinä Leo Jokelalla oli seppä Leonardon rooli. Seppä Leonardo on varsinainen keskijä  ja innovaattori. Alla esimerkki.

Leonardo kehitti myös ns. Rube Goldberg -kojeen, joka herätti keksijän aamulla ja suoritti aamupesun samalla kun vivusto valmisti hänelle aamupalan. Tästä en löytänyt googlettamalla videota, joten jos jollakulla on tietoa, niin kernaasti otan tiedon vastaan.

Leonardon kojeet ovat oma lajinsa – ja niiden kaltaiset laitteet ovat saaneet nimensä Rube (Reuben) Goldberg (1883-1970) -nimisen Pulitzerinkin voittaneen piirtäjän mukaan. Hän kehitti sarjakuvahahmon nimeltä Professor Butts, joka rakensi mitä ihmeellisimpiä laitteita toimittamaan aivan arkipäiväisiä tehtäviä.

Ruben Goldberg -laitteet ovat Wikipedian mukaan:

Complex devices that perform simple tasks in indirect, convoluted ways.

Amerikkalaisen Purdue yliopiston opiskelijajärjestö järjestää vuosittain Rube Machine -kilpailun. Kilpailuja järjestettiin 1940- ja 1950-luvuilla kahden Purdue yliopiston insinööriopiskelijajärjestön välisenä kilpailuna. Sittemmin kilpailu on järjestetty vuosittain 1983 lähtien.

Vuoden 2010 kisoista on seuraava video:

Ja tässä Hondan versio Rube Goldbergista:

Kategoria(t): huuhaa, kulttuuri, oppiminen, teknologia | 1 kommentti »

Historiallisia valokuvia

20.12.2010

Valokuvaus sinänsä on jo vanha keksintö, 1800-luvun alusta. Värikuvien tekeminen oli kuitenkin työn ja tuskan takana – ja sitä paitsi harvojen herkkua pitkän aikaa, ja suuren yleisön saavutettavissa vasta tämän vuosisadan puolivälissä. Niinpä olemme tottuneet historiallisiin valokuviin aina mustavalkoisina, joten kun näkee 100 vuotta vanhoja valokuvia niin hämmästys on suuri.

Värivalokuvauksen tekniikka on kokenut monia mullistuksia aina 1840-luvulta lähtien. Menemättä tässä teknisiin yksityiskohtiin, Wikipediasta löytyy kiehtova artikkeli tästäkin lajista.

Eräs varhainen värivalokuvaaja oli Sergei Mihailovitsh Prokudin-Gorski, joka vuosina 1909-1918 dokumentoi Venäjän valtakuntaa kamerallaan tsaari Nikolai II:n toimeksiannosta. Hänen käyttämänsä tekniikka perustui kolmeen mustavalkonegatiivin otokseen, joita kutakin varten oli käytössä punainen, keltainen ja sininen suodatin objektiivin edessä. Näin valotetut otokset yhdistettiin ja saatiin uskomattomia valokuvia.

Prokudin-Gorski siis jatkoi yli 10.000 valokuvaan yltänyttä työtään vielä vallankumouksen jälkeenkin, mutta lähti maasta 1918, asettui lopulta 1920 Pariisiin, jossa kuoli vuonna 1944. Hänen töitään on nähtävissä mm. USA:n kongressin kirjastossa, josta tässä yksi esimerkki.

Näiden varhaisten värikuvien laatua voi vain hämmästellä. Vertailun vuoksi: WW2 in color-sivuilta löytyy muun muassa tämä Lauri Törnin (keskellä) kuva jatkosodan ajalta. Tekniikka on kehittynyt edellisestä esimerkistä 30 vuodessa ja tämä kuva on otettu filmikameralla, mutta värit eivät ole läheskään samaa tasoa.

Lauri Törni in the Continuation War

Kategoria(t): kulttuuri, teknologia | 1 kommentti »

Follow the money

19.11.2010

Miten käteinen vaeltaa kädestä käteen? Tätä pohtivat Christian Thiemann ja Daniel Grady Northwestern yliopistossa, USAssa, ja voittivat vuoden 2009 International Science and Engineering Visualization kilpailussa ensimmäisen palkinnon. He loivat Where’s George? -sivuston tätä tutkimusta varten.

The Northwestern video, “Follow the Money: Human Mobility and Effective Communities,” won first place in the noninteractive media category, tied with a team from the University of Utah. The National Science Foundation and the journal Science, sponsors of the competition, announced the winners today (Feb. 19).

Where’s George sivustolla kuka hyvänsä voi kirjata setelinsä sarjanumeron ja seurata sen kulkua kädestä käteen. Näin sivusto seuraa setelien avulla ihmisten kontakteja ja matkustamista.

From this travel data, the team ran computer algorithms to find what they call effective communities within the United States. People tend to travel more within these invisible boundaries than outside them. In the video, counties flash and wiggle as the computer algorithm tries to decide which counties belong in the right community.

Lue koko juttu

Kategoria(t): teknologia, verkottuminen, visualisointi | Jätä kommentti »

The Three Threats to Creativity

15.11.2010

Teresa Amabile on huolestunut luovuuden katoamisesta. Ja ihan oikein.

Creativity is under threat. It happens whenever and wherever there’s a squeeze on the ingredients of creativity, and it’s happening in many businesses today. According to the Labor Department’s most recent stats, productivity is up. But stretching fewer employees to cover ever more work in our job-starved recovery is no way to run the future. Without the creativity that produces new and valuable ideas, innovation — the successful implementation of new ideas — withers and dies. Creativity depends on the right people working in the right environment. Too often these days, the people come ill-equipped, and their work environments stink.

Lue hänen teesinsä luovuuden kolmesta elementistä.

Linkki: The Three Threats to Creativity

Kategoria(t): innovaatiot, johtaminen, liiketoiminta, strategia, talous, tuottavuus, yrityskulttuuri | Jätä kommentti »

Miehen mitat

14.11.2010

Tässä blogissa on aiemminkin kirjoitettu kultaisesta leikkauksesta. Heh, nyt se tunkee esiin mielenkiintoisissa paikoissa.

Nyt on siis tehty oikein ihmisruuumiin mittasuhteiden osalta tutkimusta esteettisen kirurgian alalla: tutkimus ‘Vertical and Horizontal Coordinates of the Nipple-Areola Complex Position in Males’ ilmestyi julkaisussa Annals of Plastic Surgery : Marraskuu 2009.

Joissakin tapauksissa on tarpeen sijoittaa uudelleen miespuolisen potilaan nännit. Tähän tarkoitukseen löytyy nyt matemaattinen kaava, joka perustuu muihin miehen mittoihin. Tarkemmin julkaisussa Improbable Research.

Kategoria(t): huuhaa, lääketiede, luonnontiede, luonto, matematiikka | Jätä kommentti »

Vanhemmat artikkelit
Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.