Tom Peters (mm. In Search of Excellence) julkaisee ajatuksiaan myös YouTubessa. Tomin lyhyitä puheenvuoroja löytyy jo alun toistakymmentä, esimerkiksi voitaisiin nostaa vaikka tämä, jossa hän puhuu kyvystä tulla huomatuksi.
Arkisto kategorialle ‘liiketoiminta’
Tom Peters YouTubessa
20.03.2010Sosiaalinen media ja kontrolli
28.02.2010Greg Sterling summeeraa nasevasti sen, miksi sosiaalinen media kohtaa vastustusta yritysmaailmassa: sen taustalla on lopultakin yritysjohdon haluttomuus demokraattiseen yrityskulttuuriin. Siinä kun sosiaalinen media on lähtökohdaltaan “bottom-up” liikettä, niin
The US corporation, at least among the largest, is a top-down operation that typically seeks to maintain relatively tight control over the rank and file, although that’s increasingly difficult these days. While I realize that I’m crudely generalizing, this “top-down culture” is what you might call antithetical to the culture of social media. In my mind then, the (non-perfunctory) use of social media implies a culture shift within organizations that pushes some degree of authority and control down to the lower levels and front lines. It also implies more transparency and “openness.”
Ja oman kokemukseni perusteella tämä kyllä pätee Suomessakin.
Tästä johdon kontrollista tuli mieleeni taloustieteessä ja juridiikassa esiintyvä ns. päämies-agentti -konstruktio, jossa juridiikan näkökulmasta
The reciprocal rights and liabilities between a principal and an agent reflect commercial and legal realities. A business owner often relies on an employee or another person to conduct a business. In the case of a corporation, since a corporation is a fictitious legal person, it can only act through human agents. The principal is bound by the contract entered into by the agent, so long as the agent performs within the scope of the agency.
In political science and economics, the principal–agent problem or agency dilemma treats the difficulties that arise under conditions of incomplete and asymmetric information when a principal hires an agent, such as the problem that the two may not have the same interests, while the principal is, presumably, hiring the agent to pursue the interests of the former.
Tiedän että tämä on karkea yleistys, mutta siinä vaiheessa kun pääomien merkitys taloudelliselle toiminnalle yleensä menettää merkitystänsä, (vrt. palvelutuotanto yleensä, palvelut jotka käyttävät entistä halvempaa tietotekniikka, jne.) tai osaaminen ja tieto muodostuu pääomia tärkeämmäksi (palvelut yleensä), niin päämies-agentti -konstruktionkin tulee saada uusia muotoja: se ei voi enää ilmetä normeina, jotka luovat ainoastaan hierarkkisia organisaatioita, vaan sen tulee mahdollistaa myös uudenlaiset organisaatiot, jotka perustuvat yhteistoiminnallisuuteen, luottamukseen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen, verkostoihin jne. perinteisen agenttiaan valvovan päämiehen sijasta.
Esiin nousee lisäksi sellaisia kysymyksiä kuten:
- pitääkö yrityskulttuurin muuttua ennen sosiaalisen median käyttöönottoa (top down), vai voidaanko sosiaalisella medialla muuttaa yrityskulttuuria (bottom-up)?
- eikö lopultakin asiakas ole se joka on päämies?
- entä kuka on verkostomaisen organisaation päämies?
- miten taloudellinen hyöty jaetaan verkostomaisessa organisaatiossa, jossa ei ole selkeää päämiestä?
Tässä näin ensi alkuun.
Sosiaalisen median business
18.02.2010Vanha IBM-konkari, Irving Wladawsky-Berger, pohtii sosiaalisen median hyötyä liiketoiminnalle, ja tulee mielenkiintoiseen lopputulemaan: ei ole merkitystä tiedon määrällä, vaan uuden tiedon hyödyntämisellä:
In the past, our stocks of knowledge, – what we know, – was a great source of economic value. That is no longer the case, because the increasing rate of change all around us is rapidly obsolescing knowledge. Therefore, the real economic value has now moved from the stocks of knowledge to the flows of new knowledge that we are now able to quickly acquire, and thus refresh and expand our rapidly depleting stocks of knowledge.
Value creation has thus been shifting from protecting proprietary knowledge, to fostering collaboration, both within the company and beyond its boundaries, in order to help the firm participate in as broad and diverse a range of knowledge flows and thus improve its competitive position. It is within this context that one has to consider the business value of social networks, and their impact in helping people better connect with each other, and build sustaining relationships that enhance knowledge flows and innovation.
Ja mitä tapahtuukaan reaalimaailmassa?
Other studies have reached similar conclusions, such as this recent State of Workforce Technology Adoptionconducted by Forrester Research. It found that while most enterprises agree that collaboration tools are important for members of a team, – especially if that team is distributed across many locations, – such tools are not widely adopted. e-mail, with 87% adoption, is the default collaboration tool for most people in business.
ja kuitenkin:
Thanks to companies such as Apple, Google and Facebook, people now have access to communications devices and web applications that are often far superior to those offered by their employers. And thanks to cloud computing, which allows all sorts of computing services to be delivered via the internet, they can use these devices and applications pretty much wherever they like, including in offices and factories. This trend is accelerating as more digitally savvy youngsters enter the workforce with their iPhones at the ready.
Peer-to-Peer
28.01.2010Talouskriisin selityksiä…
11.01.2010Calvin Trillin (NY Times) kirjoittaa hyvinkin uskottavan jutun siitä, mistä tämä kaikki lopulta johtuu: “ne liian fiksut hankkiutuivat töihin Wall Streetille”.
“When the smart guys started this business of securitizing things that didn’t even exist in the first place, who was running the firms they worked for? Our guys!..”
John Cassidy (The New Yorker) puolestaan on sitä mieltä että systeemi romahti siksi että kukin toimija toimi rationaalisesti omalta kannaltaan kussakin tilanteessa kulloinkin käytettävissä olevilla tiedoilla. Jälkiviisasteluhan on sitä paitsi tunnetusti aina helppoa. Hänen mukaansa edes näiden subprime lainojen määrä markkinoilla ei ollut merkittävä, vaan:
…this shouldn’t have caused too many problems: the entire stock of outstanding subprime mortgages was about a trillion dollars, a figure dwarfed by nearly twelve trillion dollars in total outstanding mortgages, not to mention the eighteen-trillion-dollar value of the stock market. But then banks, which couldn’t estimate how much exposure other firms had to losses, started to pull back credit lines and hoard their capital—and they did so en masse…
Artikkelissa luodataan markkinoiden käyttäytymistä ja sehän on kuin sopulilauma:
John Maynard Keynes [...] in “The General Theory of Employment, Interest, and Money,” pointed to the inconvenient fact that “there is no such thing as liquidity of investment for the community as a whole.” Whatever the asset class may be—stocks, bonds, real estate, or commodities—the market will seize up if everybody tries to sell at the same time. Financiers were accordingly obliged to keep a close eye on the “mass psychology of the market,” which could change at any moment. Keynes wrote, “It is, so to speak, a game of Snap, of Old Maid, of Musical Chairs—a pastime in which he is victor who says Snap neither too soon nor too late, who passes the Old Maid to his neighbour before the game is over, who secures a chair for himself when the music stops.”
Tämäkin juttu on valaisevaa luettavaa.
Vastapainoa kvartaalitaloudelle
09.01.2010Odottaessamme seuraavan neljänneksen tuloskatsauksia, on ilahduttavaa havaita että on vielä olemassa yrityksiä joille neljännes merkitsee aivan jotakin muuta kuin neljännesvuosi: ennemminkin neljännesvuosisata tai -tuhat. Maailmasta löytyy kymmenen kappaletta yrityksiä, jotka on perustettu ennen vuotta 1400. Valtaosa näistä on tietenkin perheyhtiöitä.
Tässä niistä vanhin.
Kongo Gumi – founded in 578
Construction company based in Osaka, Japan. The firm was founded back in 578. It ended its activity in 2007, being considered the oldest company in the world until then.
It was operated by the representatives of the 40th generation. Prince Shotoku was the one to bring the representative of Kongo family to Japan from Korea.
The event took place more that 1,400 years ago. The Kongo family was brought to construct theBuddhist Shitennoji Temple, which, by the way, still can be viewed today.
Throughout centuries, Kongo Gumi has taken part in the creation of many well-known buildings like the Osaka castle, constructed in the 16th century.
BizAims -sivustolle on koottu 100 maailman vanhinta yritystä, joista 10 vanhimmasta lyhyt esittely.
Undoubtedly family business represents the most lasting type of business.
The expert in family business, Professor Willian O’Hara, in one of his books mentioned about family business the following: “Before the multinational corporation, there was family business. Before the Industrial Revolution, there was family business.
- – - -
These firms can surely state that they managed to outlast governments, nations and cities. But most importantly these family businesses outlasted once mighty transnational corporations.
VTT ja sosiaalinen media liiketoimintana
10.06.2009VTT ja siellä Petteri Kangas on pohtinut miten sosiaalinen media kaupallistetaan, otsikolla “Kuka hyötyy sosiaalisesta mediasta?” Linkin takana on pdf-tiedosto. Tuossa esityksessään hän kysyy: onko keisarilla lainkaan uusia vaatteita?
Kannattaa lukea.
Mihin sosiaalista mediaa käytetään?
10.05.2009Sosiaalinen media tuntuu saavan yhä enemmän palstatilaa. Sen sanotaan voivan hyvin, ks. vaikkapa kirjoitus blogissa Lehmätkin lentäis.
Vaan kuka sitä käyttää ja mihin? Tähän mennessä näyttää minusta kuitenkin siltä, että sosiaalisen median työkaluja on käytetty, tai ehkä oikeammin niiden käyttöä on tutkittu, lähinnä opetuksessa ja oppimisessa. Muutoin käyttö on jäänyt ainakin Suomessa yksilöiden välisen verkottumisen fasilitointiin.
Missä viipyy yritysten ja muiden organisaatioiden verkottumista tukeva sosiaalinen media?
Finpro ja sosiaalinen media
10.05.2009Finpro on herännyt havaitsemaan, että Suomi on jäämässä jälkeen sosiaalisen median liiketoimintakäytöstä. Suomessa sosiaalinen media on pääsääntöisesti epämuodollisessa sosiaalisessa käytössä, mutta kukapa muu ne organisaatiot muodostaa, ellei ihmiset.
Hevosen suusta:
Sosiaalinen media on tehnyt vahvan läpimurron USA:ssa kuluvan vuoden aikana. Ilmiö lisää suosiotaan, mutta suomalaisten yritysten kyky muuttuvan tilanteen hyödyntämisessä näyttää haasteelliselta. Finpro ja Tekes selvittivät USA:ssa, maailman suurimmilla sosiaalisen median markkinoilla, yhteisöllisten verkkopalvelujen takana olevia liiketoimintamalleja, liiketoimintamahdollisuuksia ja ekosysteemejä.
Projektin tarkoituksena on löytää yhteisiä kontaktipintoja sekä luoda uutta bisnestä suomalaisten ja amerikkalaisten toimijoiden välille. Selvitys tehtiin 3/07-10/07.
Suurin haaste suomalaisyrityksille näyttäisi olevan koko sosiaalisen median hyödyntämisen ymmärtäminen. USA:ssa erilaisia liiketoimintamalleja on syntynyt jo paljon, ja on ymmärretty nimenomaan se näkökulma, ettei kaikkea kannata tehdä alusta asti itse. Valmiita platformeja, kuten Facebook, on jo paljon. Niitä kannattaa hyödyntää ja rakentaa niihin yhteisöjä, kertoo FinNode-innovaatiokeskuksen sekä Finpron Piilaakson vientikeskuksen johtaja Pekka Pärnänen.
Yritysten pitäisi myös pystyä yhdistämään erilaiset kanavat, kuten internet, mobiilit päätelaitteet ja sosiaalinen media. On vain ajan kysymys, kun mobiileista yhteisöpalveluista tulee maailmanlaajuinen ilmiö ja erityisesti suomalaisten mobiilialan osaajien pitäisi hyödyntää tilaisuus nyt, Pärnänen jatkaa.
Juttu löytyy täältä.
Sosiaalinen media Digitodayssa
10.05.2009Digitoday 19.12.2008: “Sosiaalinen media tuo friikit yrityksiin”.
Mutta ennen kaikkea:
Web 2.0 mullistaa aikaisemman käsityksen yrityksestä arvon tuottajana ja asiakkaasta maksajana – sosiaalisen median myötä asiakas on tuotekehityksessä aktiivisesti mukana. Lisäksi sosiaalisen median käyttö on asiakkaalle useimmiten ilmaista, ja yritysten täytyykin kehittää uusia ansaintalogiikoita ja luovia tapoja herättää sosiaalisen median käyttäjän kiinnostus.
