Arkisto kategorialle ‘kulttuuri’

Werneristä tuli luolamies

12.03.2011

Werner Herzogin tunnette varmasti. Mutta tunnetteko Chauvet-Pont-D’Arcin luolan? Tuskin. Tunnetumpi tämän kategorian ihmeistä lienee Lascauxin luola.

Kuvalähde: Wikipedia

Lascauxin luola ja sen jopa 25.000 vuotta vanhoiksi arvioidut tuhannet luolamaalaukset löydettiin Ranskassa 1940.

Luola avattiin yleisölle 1948 ja jouduttiin sulkemaan turisteilta 1963 koska suuren väkimäärän mukanaan tuoma hiilidioksidi oli jo vaurioittanut maalauksia. Vuonna 1998 luolasta löytyi hometta ja se suljettiin pidemmäksi ajaksi kokonaan. Homeongelma on peräisin ilmastointiongelmista ja on vielä epävarmaa kuinka paljon alkuperäisistä maalauksista menetetään tai säästyy.

Nykyisin luolaan päästetään vain muutamia tutkijoita kerrallaan muutamana päivänä kuukaudessa.

Nämä opit ovat ilmeisesti olleet hyvin mielessä, kun Chauvet-Pont-D’Arcin luola löydettiin 1994. Sen luolamaalaukset on osin ajoitettu jopa 32.000 vuotta vanhoiksi.

Kuvalähde: Wikipedia

Melko välittömästi löytämisensä jälkeen tämä luola hankittiin Ranskan valtion omistukseen ja suljettiin yleisöltä. Paikalle järjestettiin myös 24/7 poliisivartio. Pääsy luolaan on hyvin tarkkaan säänneltyä ja kävijöiden tulee noudattaa tiukkaa protokollaa pukeutumisineen, jotta estetään kontaktit ulkopuoliseen maailmaan.

Lisää kuvia Chauvet-Pont-D’Arcin luolaston maalauksista näet tällä Google-haulla.

Werner Herzog sai luvan tehdä dokumentin luolasta ja sen maalauksista. Dokumentista tuli 3D-elokuva ja se valmistui vuonna 2010. Dokumentin teko oli varmasti työn ja tuskan takana, koskapa hänen tuli noudattaa voimassaolevia varotoimia kalustoineen ja miehistöineen. Mm. hänen tuli käyttää valoja, jotka eivät säteile lainkaan lämpöä.

Werner Herzogin dokumentti on nimeltään Cave of Forgotten Dreams ja siitä on nähtävissä traileri Herzogin omilla sivuilla.

Tässä myös pätkä YouTubesta:

How’s Life? Shit and short…

21.02.2011

Ja lisää tätä hubaa löytyy täältä: Wulffmorgenthaler.

Opetuksen huippumaa

31.01.2011

Kansainvälisessä mediassa on suomalaista koulujärjestelmää kehuttu ja kehumasta päästyä ihmetelty, että miten se voi tuottaa näin hyviä tuloksia.

Tässä yksi esimerkki monista aiheeseen liittyvistä jutuista maailmalta (BBC World News):

Last year more than 100 foreign delegations and governments visited Helsinki, hoping to learn the secret of their schools’ success. In 2006, Finland’s pupils scored the highest average results in science and reading in the whole of the developed world. In the OECD’s exams for 15 year-olds, known as PISA, they also came second in maths, beaten only by teenagers in South Korea. This isn’t a one-off: in previous PISA tests Finland also came out top.

Myös NBC ihmetteli asiaa:

Nämä ylläolevat uutiset tulivat mieleen kun tulin tänään lukeneeksi kuinka USA:ssa kreationismin opetusta ei saada kitkettyä oikeuden päätöksistä huolimatta. Science -lehdessä (via GAS) julkaistun tutkimuksen mukaan opettajista:

28% structure their classes to include evidence that evolution occurred, and use it as a unifying theme (the approach recommended by the National Research Council and National Academy of Sciences)

13% “explicitly advocate creationism or intelligent design by spending at least one hour of class time presenting it in a positive light” (which largely crosses over with the 14% of teachers who personally believe God created humans)

60% do not strongly endorse either evolution or alternative explanations

Merkillisiä lukuja: 60% jättää oppilaan itse päätettäväksi? Niinkuin fakta olisi mielipidekysymys.

Vielä aiheeseen sopiva loppukevennys:

 

Rube Goldberg

30.01.2011

Muistatte varmaan Spede Pasasen elokuvan Noin 7 veljestä. Siinä Leo Jokelalla oli seppä Leonardon rooli. Seppä Leonardo on varsinainen keskijä  ja innovaattori. Alla esimerkki.

Leonardo kehitti myös ns. Rube Goldberg -kojeen, joka herätti keksijän aamulla ja suoritti aamupesun samalla kun vivusto valmisti hänelle aamupalan. Tästä en löytänyt googlettamalla videota, joten jos jollakulla on tietoa, niin kernaasti otan tiedon vastaan.

Leonardon kojeet ovat oma lajinsa – ja niiden kaltaiset laitteet ovat saaneet nimensä Rube (Reuben) Goldberg (1883-1970) -nimisen Pulitzerinkin voittaneen piirtäjän mukaan. Hän kehitti sarjakuvahahmon nimeltä Professor Butts, joka rakensi mitä ihmeellisimpiä laitteita toimittamaan aivan arkipäiväisiä tehtäviä.

Ruben Goldberg -laitteet ovat Wikipedian mukaan:

Complex devices that perform simple tasks in indirect, convoluted ways.

Amerikkalaisen Purdue yliopiston opiskelijajärjestö järjestää vuosittain Rube Machine -kilpailun. Kilpailuja järjestettiin 1940- ja 1950-luvuilla kahden Purdue yliopiston insinööriopiskelijajärjestön välisenä kilpailuna. Sittemmin kilpailu on järjestetty vuosittain 1983 lähtien.

Vuoden 2010 kisoista on seuraava video:

Ja tässä Hondan versio Rube Goldbergista:

Itä-Intiaan!

30.01.2011

Ruotsinsalmessa käytetyistä tykkisluupeista mennäänkin sitten Hollannin Itä-Intian kauppakomppaniaan (VOC):

Hollantilainen Bataviawerf on jo vuonna 1985 alkanut projekti jonka tarkoituksena on rakentaa Hollannin siirtomaa-ajan kultakauden purjelaivojen kopioita. Kopio on ehkä harhaanjohtava sana, koska ihan oikeita laivoja he rakentavat – alkuperäisiä materiaaleja ja työtapoja mukaillen.

Ensimmäisena valmistui Batavia, joka alunperin rakennettiin Amstergamissa 1628.

In April 1995, the Batavia, which is the most authentic reconstruction of a 17th-century VOC ship ever made, was launched after ten years in the making. The initiator was master shipbuilder Willem Vos.

Kuvalähde: Wikipedia

Tuo kuva ei ehkä tee oikeutta laivan koolle: neitsytmatkallaan aluksessa oli miehistöä ja matkustajia yhteensä vähän yli 300 henkeä.

Willem Vosin projektilla on kulttuuriperinnön säilyttämisen ohella myös sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus:

Using vocational reintegration and work experience projects to construct these ships, the shipyard plays an important part in the lives of long-term unemployed people for whom, over time and for various reasons, the distance to the job market has become too great.

Ja jatkoa seuraa:

After this reconstruction was complete, a second project was started in the yard to reconstruct ‘De 7 Provinciën’, a 17th-century battleship with which Michiel de Ruyter fought many sea battles. The construction of the replica of ‘De 7 Provinciën’ is one of the largest and most challenging historical shipbuilding projects in the world.

Laivanrakennustelakka on siinäkin mielessä merkittävä, että ollakseen voittoa tuottamaton organisaatio, sen tapa rakentaa purjealuksia on perin pietistinen:

Traditional crafts are revived in the various workshops, such as the woodcarving workshop, the forge and the rigging workshop. Batavia Yard offers visitors the opportunity to learn hands-on from the past. The Batavia Yard method is different from others because no concessions are being made during the building process. The shipyard performs extensive historical research into the construction, work methods and use of materials in the 17th century.

Alkuperäinen Batavia haaksirikkoutui neitsytmatkallaan Australian rannikolla kesäkuussa 1629. Seurasi uskomaton tapahtumaketju, joka sisältää haaksirikon lisäksi kapinointia, avunhakuretkiä, murhia, taisteluita, sankaruutta ja lopulta hirttäjäiset. Tarinaan pääset käsiksi Wikipediassa ja täällä.

Ruotsinsalmen taisteluista

22.01.2011

Viime vuonna tuli kuluneeksi 220 vuotta Ruotsinsalmen meritaisteluista. Melkein koko 1700-luvun oli Kymenlaakso jatkuvana sotatantereena Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Jo 1743 Turun rauhassa pistettiin raja kulkemaan Kymijokea pitkin:

Lähde: Wikipedia

Ruotsinsalmen taistelut olivat (ja ovat ilmeisesti edelleen) Itämerellä käydyistä meritaisteluista suurimmat. Taisteluihin osallintui satoja aluksia ja yli 30.000 miestä. Ensimmäinen taistelu käytiin 1789 ja sen Ruotsi hävisi. Kustaa III:n nuoli haavansa ja päätti olla seuraavalla kerralla paremmin valmistautunut. Toinen Ruotsinsalmen meritaistelu käytiin 1790 ja ruotsalaisia johti ansiokkaasti Carl Olof Cronstedt. Taistelun päivämäärä 9.7. on Suomen merivoimien vuosipäivä. Voitto mahdollisti Kustaa III:lle edullisen Värälän rauhan.

Nyt Suomenlinnassa rakennetaan tuossa voittoisassa meritaistelussa käytettyä tykkisluuppia.

Soutaen ja purjeilla kulkeva tykkisluupin kopio lipuu Helsingin edustan vesillä vuonna 2013. Tykkisluuppia pidettiin 1770-luvulla epäreiluna aluksena merisodankäynnissä.

Yle Areenassa löytyy myös lyhyt videonpätkä aiheesta.

Vanhaa viskiä

22.01.2011

Alkuvuodesta jo raportointiin, kuinka Ernest Shackletonin retkikunnan vuonna 1908 Etelämantereelle jättämät viskipullot on löydetty, jäätyneinä tietysti. Jäästä huolimatta sisältöjen uskotaan olevan kunnossa.

The smell of whisky on the surrounding ice has led the heritage team who made the discovery to believe that some of the bottles have not survived undamaged. However, the sound of liquid moving around inside the crates indicates that there is a good chance that other bottles have remained intact.

Kolme pulloa on sittemmin palautettu alkuperäiselle valmistajalle – Whyte & KacKaylle.

The wooden crate containing the whisky, marked British Antarctic Expedition 1907, was frozen solid in the minus 30 degrees Celsius (minus 22 degrees Fahrenheit) temperatures but the whisky in the bottles was still liquid.

Two more crates of whisky, along with two of brandy, were also discovered but they were left under the floorboards of the hut.

The whisky is believed to have been bottled in Scotland in 1896 or 1897, making it among the oldest in the world.

W&M:n Master distillerin blogista löytyy video laatikon avaamisesta. Löytyvät myös Youtubesta.

Käveletkö suoraan?

12.01.2011

Historiallisia valokuvia

20.12.2010

Valokuvaus sinänsä on jo vanha keksintö, 1800-luvun alusta. Värikuvien tekeminen oli kuitenkin työn ja tuskan takana – ja sitä paitsi harvojen herkkua pitkän aikaa, ja suuren yleisön saavutettavissa vasta tämän vuosisadan puolivälissä. Niinpä olemme tottuneet historiallisiin valokuviin aina mustavalkoisina, joten kun näkee 100 vuotta vanhoja valokuvia niin hämmästys on suuri.

Värivalokuvauksen tekniikka on kokenut monia mullistuksia aina 1840-luvulta lähtien. Menemättä tässä teknisiin yksityiskohtiin, Wikipediasta löytyy kiehtova artikkeli tästäkin lajista.

Eräs varhainen värivalokuvaaja oli Sergei Mihailovitsh Prokudin-Gorski, joka vuosina 1909-1918 dokumentoi Venäjän valtakuntaa kamerallaan tsaari Nikolai II:n toimeksiannosta. Hänen käyttämänsä tekniikka perustui kolmeen mustavalkonegatiivin otokseen, joita kutakin varten oli käytössä punainen, keltainen ja sininen suodatin objektiivin edessä. Näin valotetut otokset yhdistettiin ja saatiin uskomattomia valokuvia.

Prokudin-Gorski siis jatkoi yli 10.000 valokuvaan yltänyttä työtään vielä vallankumouksen jälkeenkin, mutta lähti maasta 1918, asettui lopulta 1920 Pariisiin, jossa kuoli vuonna 1944. Hänen töitään on nähtävissä mm. USA:n kongressin kirjastossa, josta tässä yksi esimerkki.

Näiden varhaisten värikuvien laatua voi vain hämmästellä. Vertailun vuoksi: WW2 in color-sivuilta löytyy muun muassa tämä Lauri Törnin (keskellä) kuva jatkosodan ajalta. Tekniikka on kehittynyt edellisestä esimerkistä 30 vuodessa ja tämä kuva on otettu filmikameralla, mutta värit eivät ole läheskään samaa tasoa.

Lauri Törni in the Continuation War

Amir Chamdin

28.11.2010

Talouteemme hankittiin satelliittikanavat monia vuosia sitten sillä hyvällä tekosyyllä että kanavilla oli paljon lapsia kiinnostavaa ohjelmaa. No, lapset ovat aikoja sitten lähteneet omille teilleen, mutta kanavat ovat pysyneet. Vähän aikaa sitten kanaville ilmaantui uusi kanava, SF-kanalen, joka muutamia draamaelokuvia ja komisarioita Beck ja Wallander lukuun ottamatta on pitkälti pelkkää roskaa.

Eilen tosin törmäsimme yhteen helmeen: Unelmista totta – jos jumala suo. Leffa on vuodelta 2006 ja sen on ohjannut ja kirjoittanut Amir Chamdin (joka näyttelee myös toista pääosaa) yhdessä Erik Egerin ja Martina Stöhrin kanssa. No huh -  mikä elämys! Mustavalkoinen elokuva kertoo maahanmuuttaja Juanin ja suomalaisen tangolaulaja Julin tarinan helteisessä Tukholmassa vuonna 1975. Huikea raina on kuin Kaurismäkeä ja Tarantinoa (tosin ilman ruumistuotantoa).

Siispä kiinnostuin Amirista.

Tänä vuonna hän on ohjannut elokuvan ruotsalaisesta legendasta, Cornelis. Se kertoo alunperin hollantilaisesta muusikko Cornelis Wreeswijkistä, jonka muusikon ura Ruotsissa oli paitsi menestyksekäs, myös värikäs. Hänen elämäänsä sopi vanha sanonta – mikä laulaen tulee se viheltäen menee. Cornelis Wreeswijk kuoli 50-vuotiaana Tukholmassa 1987.

Amir Chamdin tunnetaan tuotteliaana musiikkivideoiden ja mainoselokuvien tekijänä. Chamdin & Stöhr Film on Amirin ja edelläkin mainitun Martina Stöhrin perustama tuotantoyhtiö. Sen sivuilla on paljon näkemisen arvoisia lyhytfilmejä.

Amir on myös ruotsalaisen hiphop-bändin Infinite Mass vokalisti ja toinen se pysyvimmistä jäsenistä perustamisestaan 1991 lähtien.

YouTubesta löytyy malliksi videoita: Infinite Mass ja Amir Chadmin.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.