Arkisto maaliskuu 2010

Lukutaito muuttuu

28.03.2010

Edellä kirjoitin viestinnän muuttumisesta ja jäin ihmettelemään onko mikään kuitenkaan muuttunut. No totta vie: lukutaito! Kyky vastaanottaa, suodattaa ja ymmärtää.

Harold Jarche kysyy tässä lukutaidon perään miettien pitäisikö lukutaito määritellä uudelleen aina kun uusia viestintätapoja ilmaantuu:

So why are we saying that literacy is under attack when orality has been under attack for the past three thousand years? Because nobody remembers anybody who remembers the old ways. According to Mark Federman, societies take about 300 years for memory to fade and for major changes to be adopted. We are now just over half way through the change to electric media. Today, we have traveled over 160 years into the electric communication age, launched by the invention of the telegraph, which separated words from paper.

Lähde: Harold Jarche

Harold viittaa edelleen professori Mike Weschin presentaatioon, jossa tämä kertoo esimerkkejä siitä kuinka videokuva ja videon kuvaaminen luovat erilaista lukutaitoa, kysyen “Is video becoming the/a new literacy? Are we returning to our oral past after three thousand years?”

Mike Weschin esitys tässä:

Viestinnän vallankumous

28.03.2010

Esko Kilpi luo lyhyen mutta mielenkiintoisen katsauksen muutoksiin viestinnässä Gutenbergista lähtien otsikolla On Communication Revolutions. Keskeinen teesi on että siinä kun kommunikaatio ennen Gutenbergin keksimää painokonetta viestintä oli pitkälti yhteisöllistä:

The cultural texture was quite thin outside of monasteries, libraries, and towns like Bologna. That led to a heavy reliance on the vocal transmission of information, on storytelling. The information culture was half-spoken, half-written. The most interesting era was the hundred years before Gutenberg. Historians say that the availability of paper led to the literate man becoming his own scribe.

..niin painokoneiden yleistyminen johti ikäänkuin viestinnän yksityistymiseen. Jopa niin pitkälle että:

[T]he Sunday papers replac[ed] church going.  Sermons used to be coupled with news about local and foreign affairs. News gathering and circulation were now handled much more efficiently by the new players. You could even get the newspaper every day! Concerns were voiced that the new technology of print is going to destroy peoples’ brains; You don’t need to remember any more. You just look up things in the newspaper!

Mutta nyt ympyrä sulkeutuu: Internet ja kaikki sen ns. “jokamiehen viestintäteknologiat” kääntävät viestinnän yksityistymisen takaisin yhteisölliseksi, ja:

Furthermore, we can achieve two major quick wins. First, if we combine communication technologies and storytelling we can create a much richer information tapestry than present IT systems are capable of.  Second, instead of drawing apart, we can now come together. The way written word is used on Twitter or on Facebook is much closer to the vocal transmission of information than to writing.

Tästä voisi jatkaa vielä että samalla kun joukkoviestintä alkoi edellyttää investointeja, alkoi siitä tulla yhä harvemman herkkua. Vaatii pääomia julkaista omaa lehteä tai kirjoja – tai taitoa sanoa sanottavansa. Internetin ja etenkin nyt blogien ja twitterin myötä jokamies toki saa sanansa kuuluviin. Mutta kun kaikki yrittävät saada äänensä kuuluviin, niin kuinka moni itse asiassa hukkuu kohinaan?

Eli onko mikään oikeastaan muuttunut lainkaan?

What teachers make?

28.03.2010

Maankuori vaeltaa

27.03.2010

Maankuoren liikkeessä on kyseessä valtavat voimat. Tätä ei juurikaan tule ajatelleeksi, vaikka luemme silloin tällöin voimakkaistakin maanjäristyksistä, niinkuin nyt Chilessä helmikuun lopulla. Maanjäristys oli viidenneksi suurin koskaan mitattu järistys.

Liikkeellä olevia voimia kuvaa myös Wired Science maaliskuun 8 päivänä:

The magnitude 8.8 quake that struck near Maule, Chile, Feb. 27 moved the entire city of Concepcion 10 feet to the west.

Precise GPS measurements from before and after the earthquake, the fifth largest ever recorded by seismographs, show that the country’s capital, Santiago, moved 11 inches west. Even Buenos Aires, nearly 800 miles from the epicenter, shifted an inch. The image above uses red arrows to represent the relative direction and magnitude of the ground movement in the vicinity of the quake.

Artikkelissa havainnollistetaan maankuoren liikkeitä myös kartalla:

Lähde: Wired

Jotenkin sitä tuntee itsensä pieneksi?

New way for web exploration

26.03.2010

Gary Flake is a Technical Fellow at Microsoft, and the founder and director of Live Labs. He demos Pivot, a new way to browse and arrange massive amounts of images and data online. Built on breakthrough Seadragon technology, it enables spectacular zooms in and out of web databases, and the discovery of patterns and links invisible in standard web browsing.

Luonto ja matematiikka

26.03.2010

Luonto on ihmeitä täynnä, etenkin matematiikkaa, kun sitä oikein tutkitaan. Fibonaccin lukusarja lienee monelle tuttu juttu: lukusarja, joka lähtee nollasta, ja jossa sarjassa luku on kahden edellisen summa (0, 1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55, 89…).

Lähde: Wikipedia

Jos sarjaa kuvataan neliöillä, joiden sivut ovat lukujen pituisia, ja vielä kun neliöiden sisään piirretään kaari ja tehdään siitä yhtenäinen viiva, saadaan ylläoleva kuva. Tämä näyttääkin jo tutulta: selkeästi kotilokuori.

Ja vielä: kun Fibonaccin lukusarjassa mennään pidemmälle eteenpäin, tulee vastaan etenkin kuvataiteilijoiden käyttämä sommittelusääntö, kultainen leikkaus.

Kultaisessa leikkauksessa viiva jakaantuu kahteen osaan siten että pidemmän osan suhde pienempään on sama kuin kokonaisuuden suhde pitempään.

Lähde: Wikipedia

Suhdeluku on tarkasti (1+neliöjuuri 5)/2 eli 1,618003… Fibonaccin lukusarjassa kahden toisiaan seuraavan luvun (jälkimmäisen suhde edelliseen) lähestyy juurikin kultaista leikkausta.

Fibonaccin lukusarja on nimetty italialaisen matemaatikko Fibonaccin (Leonardo Pisalainen, Bonaccin poika eli Fibonacci, noin 1170-1250) mukaan. Hän julkaisi aikanaan matemaattista (sic!) kirjallisuutta. Kirjassa “Liber Abaci” hän käsitteli muun ohella tätä lukusarjaa. Itse lukusarja kulkeutui hänelle arabimaailman kautta ja oli sitä ennen tuttu jo intialaisille matemaatikoille. Samassa kirjassa hän esitteli arabialaisen (eli meidän nykyisin käyttämämme) numerojärjestelmän, jossa uutena käsitteenä oli “nolla”.

Luonnossa Fibonaccin lukusarja ja kultainen leikkaus ilmenee puhtaan matematiikan lisäksi tarkemmin katsottuna monessa eri yhteydessä. Edellä mainitsin kotilokuoren, vaan ei se ole ainoa paikka. Espanjalainen elokuvantekijä Cristóbal Vila on tehnyt aiheesta lyhytelokuvan Nature by Numbers, ja siinä hän on kuvannut onnistuneesti luonnossa esiintyvää matematiikkaa:

Mesofaktaa

20.03.2010

Mikä on maapallon väkiluku? Kuinka suurella osalla heistä on kännykkä? Koulussa joskus 40 vuotta sitten opin, että maapallolla on noin 4 miljardia ihmistä, ja 10 vuotta sitten oli kännykkä alle 10%:lla. Vaan entä nyt? Melkein 7 miljardia ja 50%. Nämä ovat faktoja jotka yleensä opitaan kerran, ne muuttuvat hitaasti, ja monelle on yllätys kun vanha tieto ei enää pitänytkään paikkaansa.

Samuel Arbesman kutsuu näitä mesofaktoiksi, The Boston Globe, 28.2.2010:

These slow-changing facts are what I term “mesofacts.” Mesofacts are the facts that change neither too quickly nor too slowly, that lie in this difficult-to-comprehend middle, or meso-, scale. Often, we learn these in school when young and hold onto them, even after they change. For example, if, as a baby boomer, you learned high school chemistry in 1970, and then, as we all are apt to do, did not take care to brush up on your chemistry periodically, you would not realize that there are 12 new elements in the Periodic Table. Over a tenth of the elements have been discovered since you graduated high school! While this might not affect your daily life, it is astonishing and a bit humbling.

Ja kuitenkin, mitä pitemmälle me koulutamme itseämme, sitä kapea-alaisemmaksi erikoistumme. Onko tässä vaarana että maailmankuva vääristyy kun kaikkea nuorena opittua ei tule päivitettyä? Kansakouluun mennessäni oli YK:n jäsenmaita 120, nyt niitä on melkein tuplamäärä.

Lähde: Alexander Rose.

Tom Peters YouTubessa

20.03.2010

Tom Peters (mm. In Search of Excellence) julkaisee ajatuksiaan myös YouTubessa. Tomin lyhyitä puheenvuoroja löytyy jo alun toistakymmentä, esimerkiksi voitaisiin nostaa vaikka tämä, jossa hän puhuu kyvystä tulla huomatuksi.

End of an era or not?

16.03.2010

Tiitisen TOP18

15.03.2010

Tiitisen listan julkaisu on sitten harkinnassa, kirjoitti HS tammikuussa:

KHO harkitsee parhaillaan listan julkisuutta. Listalla uskotaan olevan 18 suomalaisen nimet. Heitä epäillään yhteyksistä Itä-Saksan tiedustelupalveluun Stasiin. Korkein hallinto-oikeus ottanee asiaan kantaa kevään aikana. “Luonnollisesti toimimme tavalla, mitä korkein hallinto-oikeus määrää. Sitä kaikki asianosaiset noudattakoot”, Salmi sanoi ohjelmassa.

Meillä sentään harkitaan asiaa, päinvastoin kuin länsinaapurissa, jossa Dagens Nyheterin verkkolehti kirjoitti viime kuussa seuraavaa:

Den 17 februari kom beskedet att kammarrätten avslår mitt överklagande av Säkerhetspolisens beslut att vägra lämna ut Stasidokumenten över de cirka 50 svenska IM, inofficiella medarbetare, som spionerade för DDR i Sverige. Som skäl anges ”rikets säkerhet”, att det kan ”skada Säkerhetspolisens underrättelseverksamhet” och dessutom ”skada den enskilda individen”.

Samassa artikkelissa ihmeteltiin tuota linjaa, etenkin kun Saksassa Stasin arkistot ovat auenneet tutkijoille.

Eikö jo olisi aika avoimuudelle?

Kiitos vinkistä DN:n artikkelin suhteen Peter Englundille: tackar!


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.